Mitä oli menetetty

24.9.2013 tuli soitto kotiin, biopsiassa oli paljastunut kuhmun olevan syöpäkasvain. 26.9.2013 oli tapaaminen lääkärin kanssa. Blogissa vihaajat vihaa 23.10 kuvailen tätä tarkemmin, mutta lyhyesti vielä tapahtumista: Lääkäri kertoi varsin suppeasti tilanteestani, lyhyesti mainitsi rinnanpoiston ja kainalon tyhjennyksen ja siitä johtuvia haittoja, joita saattaa tulla. Yritettyäni kysellä lisätutkimuksista ja vartijasolmuke tutkimuksesta ei lääkäri tätä suostunut tekemään, vaan aika varattiin suoraan leikkaukseen.

Järkyttyneinä tästä kaikesta minä ja läheiseni rupesimme ottamaan selvää, missä lisätutkimuksia voisi suorittaa, mm. mahdollisuutta hoitaa asia työterveyshuollon kautta. Sain eri syöpäyhdistysten kautta suosituksen kääntyä Helsingissä sijaitsevaan Suomen johtavaan yksityisklinikkaan ja siellä työskentelevään nuoriin rintasyöpäpotilaisiin erikoistuneen lääkärin puoleen. 6.10.2013 oli tapaaminen lääkärin kanssa. 12.10.2013 minulla oli jo aika varattuna leikkaukseen PHKS, eli aikaa oli varsin niukasti etsiä vaihtoehtoja. Keskustelu oli aivan erilaista kuin PHKS:n lääkärin kanssa. Tilanteeni selitettiin hyvin, hoito, haittavaikutukset. Myös taustani otettiin huomioon ja keskusteltiin mistä syöpä voisi johtua ja mahdollisista geenitutkimuksista. Myös vartijasolmuketutkimuksesta oli puhe ja tilanne oli se, että kun ei UÄ näy mitään, niin olisi hyvä tehdä TT ja mammografia ja jos niissä näyttää tilanne epäselvältä, niin tehdään leikkauksen yhteydessä vartijasolmuketutkimus. Ainoa ongelma oli operaation hinta, sillä minun vakuutus ei kattaisi koko operaation kustannusta. Onneksi ystävällinen lääkäri tarjoutui yrittämään siirtää minut HYKSiin. Vuoden 2014 alustahan potilas voi itse valita, missä häntä hoidetaan, minun tapauksessa olin vielä sidottu PHKS.

Siirto onnistui, tosin ennen sitä oli tullut varsin selvä viesti PHKS lääkäriltä, että minut siirretään kaikkien jonojen hännille ja hoitoihin pääsystä tulee erittäin vaikeaa, kun vaadin vartijasolmuketutkimusta. No onneksi siirto HYKSiin onnistui. 16.10.2013 minulle tehtiin erilaisia tutkimuksia mm. mammografia ja TT. Ja kyllä, miehille tehdään myös mammografia, niin yllättävältä kuin se kuulostaakin. Olo oli kuin kalalla kuivalla maalla, kun astelin naistenklinikalle verikokeisiin ja mammografiaan. Ymmärrettävää toki, miespuolisia rintasyöpäpotilaita on sen verran vähän. Kiitän lääkärin tarkkuutta, sillä TT näkyneitä muutamaa epäkohtaa mm. maksaa tutkittiin heti 18.10.2013 vastausten tultua, aikaa ei haaskattu, eikä arvailtu. Mitään hälyttävää ei kuitenkaan löytynyt, väriaine ei vain ollut kerennyt kulkeutumaan vielä maksaan.

Tutkimukset eivät muuttaneet asiaa kuinkaan. Kasvain rinnassa, imusolmukkeissa ei näy mitään. Eli leikkauksessa rinnanpoisto ja vartijasolmuketutkimus ja tarvittaessa sitten kainalon imusolmukkeiden poisto. Leikkaus sovittiin 29.10.2013 HYKS:n kirurgisessa sairaalassa rintarauhaskirurgian yksikössä. Sairaalaan saapuisin jo 28.10.2013 tekemään kartan vartijasolmukkeista. Pienenä huomautuksena, meinasin saada väriaineen väärään rintaan painovirhepaholaisen takia. Onneksi olin tarkkana ja hoitavalta lääkäriltä tiedustelun jälkeen tilanne selvisi. Kannattaa pitää pää mukana ja kuunnella mitä tehdään! Töissä olin koko tämän ajan, tietysti välimatkan takia tutkimuspäiville sain kyllä sairaslomaa. Viimeinen yövuoro oli 25.10 ja aamulla 28.10 oli lähtö HYKSiin.

(Hylätty)

 

-------------------------------------------------------

 

 

Elämä jatkunut nyt jo jotenkin "normaaliin" tapaan, tai ainakin normaaliin näin sairas aikana. Salilla taas tullut käytyä tekemässä muutama kevyt treeni. Samalla kaavalla menty lihasryhmä kerrallaan, 3-4 liikettä, 3-4 sarjaa, toistot siellä 10-15 maastossa pumppailen, ei mitään erikoistekniikoita eiä loppuun asti. Hyvällä tuntumalla repimättä rauhallisesti. Liikkeitä olen yrittänyt valita niin, että olisi mahdollisimman vähän rasitusta kädelle ja enemmän koneissa tehtäviä, ei niinkään vapailla painoilla. Olen saanut muutaman kerran ihmetystä, miksi aloitin "treenit" näinkin aikaisin. Vastauksia on muutama, ensinnäkin ihan itseni takia, haluan saada arkeen edes jotain ns. normaalia kuin kotona istumista. Toinen on se, että haluan pitää itseni edes jotenkin kunnossa, enkä kasvattaa paskamahaa. Myös sitten hoitojen jälkeen normaalit treenit saa helpommin aloitettua kun nyt edes yrittää jotain. Ymmärrän toki tilanteeni ja tunnen sen. Palautuminen ei ole lähellekään entistä ja jaksaminen ja voimattomuus on läsnä. Ja kehoa ei tietysti saa rasittaa liikaa. Mutta en oikein sulata sitä, että pitäisi vain maata kotona, jos kerran edes jaksaa käydä jotain tekemässä. Totta kai leikattu puoli on vasta paranemassa ja sitä ei pidä rasittaa liikaa. Ja tietysti imusolmukkeiden poisto ja käden turpoaminen ovat vaikuttaneet toimintaan ja varovainen pitää olla, jotta ei rasita itseään liikaa eikä pahenna tilannetta. Tällä hetkellä kuitenkin luotan itseeni, että osaan ottaa huomioon rajoitukset. En kannusta ketään seuraamaan minua, jokainen tekee niin kuin parhaaksi tuntee ja loppujen lopuksi paraneminen ja hoitojen saaminen kunnialla päätökseen on se tärkein asia. Mutta mielestäni fiksulla omien rajoitusten sisällä tapahtuvalla liikunnalla ei ole muuta kuin hyötyä. Rajat rikotaan sitten terveenä!

 

Kävin kompressio hihan ja hanskan mittauksessa. Hanskan sain heti matkaani, hihan on vielä tilauksessa, liikkeessä ei ollut minulle sopivaa. Olen nyt noin viikon totutellut tuohon hanskan käyttöön, aloitellut muutamalla tunnilla aamusta. Itsellä vielä tahtoo sormenpäät puutua muutaman tunnin käytön jälkeen, mutta katsotaan jos siihen rupeaa pikkuhiljaa tottumaan. Katsotaan kuinka käy hihan kanssa, hiki kyllä tulee, kun sitä laittaa päälle. Harkinnassa myös luokkaa kevyemmän hihan hankkiminen, jos tämä nyt ei tule "toimimaan". Katsotaan ja odotellaan. Huomenna on 3 sytostaatti hoidon aika, eli viikko menee "huilatessa". Jospa sen jälkeen olisi jo hiha tullut ja sitä pääsisi kokeilemaan ja katsomaan toimiiko vai ei.

 

(Meripihkaan verhottu)

 

PS. Jos jotakuta kiinnostaa mainitsemani yksityisklinikan nimi, niin lähetän sen yksityisesti.

 

Lukekaa, kommentoikaa, jakakaa. Muistakaa pukeutua lämpimästi pakkasilla!