Sivut

sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Esittelyä

Olen 26 vuotias mies. Työssäkäyvä, harrastuksena kuntosali ja ns. terveellinen fitness  elämäntapa. En juo enkä polta. Olen sairastunut rintasyöpään ja haluan jakaa tietoani ja kokemuksiani niin miesten kuin naisten kanssa.

Kevät talvella laskin käsipainon kömpelösti oikean rinnan päälle ja huomasin siinä olevan kyhmy. No eihän se voi olla vakavaa, kolhu vain. Muutaman kuukauden päästä mainitsin tämän lääkärille, joka lähetti UÄ tutkimukseen. Jotain siellä näkyi ja suosituksena biopsia ja kyhmyn poisto. Ajattelin kyseessä olevan sisäänkasvanut arpikudos vanhoista leikkauksista, eikä mitään sen vakavampaa ja se hoituu päiväkirurgialla. Yksityis kirurgin juttusille, joka kuitenkin lähetti sairaalaan leikkausta varten. Tässä vaiheessa oltiin jo kesän puolivälissä. Sairaalan lääkäri ehdotti biopsian ottamista. Olin lähdössä lomille, joten siirsin biopsiaa muutamalla viikolla loman jälkeen otettavaksi. Biopsian jälkeen tulikin sitten tuomio, rintasyöpä! Tätä ennen ei ollut mitään puhetta, enkä edes ajatellut kyseessä olevan syöpä, sehän on miehillä niin harvinaista? Itse olin siitä kuullut vain Muodon Vuoksi lääkäri sarjassa. Elettiin jo syyskuuta, eli n. puoli vuotta oli jo mennyt jahkailuun. Sopivaa hoitoa etsimään ja hieman onnella pääsin Suomen johtavaan rintarauhaskirurgian osastolle Helsinkiin.

29.10 olin leikattu ja valitettavasti oikean rinnan lisäksi myös oikea kainalo jouduttiin tyhjentämään ja imusolmukkeet poistamaan. Syöpäsolut olivat jo levinneet sinne. Oliko minun aikailuni kenties johtanut tähän? Jos olisin ottanut tämän vakavammin, olisiko imosolmukkeet säästyneet? 31.10 pääsin kotiin.

Miksi sitten tämä blogi? Miehillä rintasyöpä on harvinainen, parikymmentä tapausta vuodessa. Nuorilla tämä syöpä on myös harvinainen, mutta valitettavasti kasvussa. Nuorilla miehillä olematonta! Tietoa kyllä löytyy netistä, mutta käytännön kokemuksia valitettavan vähän. Miesten kokemuksia ei löydy! Minua ovat askarruttaneet sellaiset kysymykset, kuten miltä näytän, miten pärjään arjessa, tuntemukset ja kivut, kuinka palata työelämään ja kuinka aloittaa rakkaan liikunta harrastuksen imusolmukkeiden poiston jälkeen? Uskon, että monia nuoria sairastuneita nämä asiat askarruttavat. Yritän kertoa niistä mahdollisimman avonaisesti ja tavallisen ihmisen termeillä. Kerron niin päivittäisestä elämästä, kuten myös tulevaisuuden kuntoutus ja liikunta asioista. Kirjoitusvirheitä tulee ja blogi ei varmasti ole kaunein, mutta koetetaan kehittää sitäkin. Kommentoikaa, kysykää ja antakaa vinkkejä. Palaamisiin.

11 kommenttia:

  1. Olen todella pahoillani että joudut käymään tuon läpi. Hienoa kun uskallat nostaa asian esille. Se vaatii paljon rohkeutta. Yleisten syöpien lisäksi on olemassa harvinaisempia lajeja, joita ei oikein tunneta. Jotkut syövät ilmaantuvat paikkoihin, joista ei puhuta: miehillä voi olla kasvaimia kiveksissä tai vaikka peniksessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valitettavasti naisilla rintasyöpä taitaa olla se yleisin syöpä, mutta miehillä harvinainen. Ja kyllähän se saattaa iskeä minne tahansa. Minusta myös tuntuu, että ne miehet, jotka sairastuvat rintasyöpään jotenkin häpeilevät sitä. Siitä pitäisi puhua ja nostaa esille, niin naisten kuin miesten. Ei se häpeämällä parane!

      Poista
    2. Totta, naisilla se on yleinen sairaus. Ja jotka todella häpeilevät sitä, siis naisetkin. Äitini kärsi lievemmästä muodosta. Hän ei puhunut syövästä kenellekään minun, siskoni ja isäni lisäksi. Omalle siskolleen tai äidilleen hän ei pystynyt kertomaan. Ja eihän se syöpä ole mikään häpeä.
      Onko iho- tai haimasyövästä helpompi kertoa kun rintasyövystä?

      Poista
  2. Juurikin kirjoitin blogiini, että myös miesten pitää ne rintansa tarkastaa... vaikka äkkiä se käännetään miesten osalta vitsiksi, että "kyllähän minä niitä mielellään tarkastan".... Mutta TODELLA kurjaa, että sairastuit :( Tsemppiä hoitoihin!

    Rintasyöpä on jonninsortin häpeä meillä naisllakin... koitetaan jatkaa elämää rankkojen hoitojen aikana normaalisti, ettei kukaan huomaisi... osalla ei likeisetkään tiedä! Mä en ainakaan jaksais.

    VastaaPoista
  3. Rintasyöpää pitäisi epäillä aina, kun mieheltä löytyy kyhmy rinnasta.
    Miesten rintasyövän harvinaisuus aiheuttaa sen, että sitä epäillään hyvin harvoin ensimmäisenä. Kyhmyä rinnassa ei osata yhdistää rintasyöpään. Sairauden harvinai-suudesta johtuen lääkärin diagnoosi saattaa viivästyä. Tämä aiheuttaa sen, että syöpähoidon aloittaminen viivästyy. :((

    VastaaPoista
  4. Vastaavan tapauksen omaisen mielipide:
    Mistä nuoren miehen rintasyöpä alkaa? Useimmille pojille tulee rintakyhmy murrosiässä.
    Tyypillinen käsite: "Ei syytä huoleen:), se on hormonillinen toiminta. Onhan miehillä kaksi rintarauhasta." tai ”Se on murrosikään liittyvä rintarauhanen. Ei tarvitse pelätä mitään syöpää. ;)”.
    Mutta viaton lipooma (rasvakudosta) tai tulehtunut rintarauhanen voi muuttua milloin tahansa muuksi kudokseksi. Jos elimistö ei hoida sairasta kudosta kuntoont syystä tai toisesta, niin tavallinen solu muuttuu pahaksi ja aggressiiviseksi mutanttisoluksi.
    Harmi, että rintasyöpä pidetään ”naisten syöpänä”. Nainen tutkii, nainen huomaa, esteettinen lopputulos, plastiikkakirurgia, rekonstruktio, symmetria, kohtalosiskot… Kaikki kohdistuu naisiin. Entä kohtaloveljet?
    Eräs bloggari kertoo lääkäristä, joka sattumalta huomasi miehen rintasyöpää sydänleikkauksen yhteydessä. Se fiksu lääkäri sanoi ”Minun neuvoni on, että jättäkää te miehet ne naisten rintojen tutkiminen vähemmälle ja alkakaa puristella ja sivellä omianne…”
    Kerrotaan, että miesten rintasyöpä hoidetaan samoin menetelmiin. Onko asia niin? Entä jälkihoito? Miten tunnettuja sivuvaikutuksia leikkauksen jälkeen vaikuttavat nuoren miehen työelämään? Onko väliä, miltä leikattu mies näyttää? Onko olemassa tukiryhmät miehille?

    VastaaPoista
  5. Kainalon tyhjennys: syöpä vie monilta todella paljon. Toimintakyky ei läheskään aina ole syöpäleikkauksen ja hoitojen jälkeen edes suunnilleen ennallaan, vaan sitä heikentävät monet fyysiset ja psyykkiset haitat. Väsymys, heikentynyt kunto, imusuonien rikkoutumisen ja turvotukset sekä monet muut krooniset tai ohimenevät fyysiset oireet haittaavat normaalin arjen elämistä ja jaksamista. Puhumattakaan henkisistä haitoista. Pelkoa, epävarmuutta, ahdistusta, huolta... Niitä saa jokainen syöpädiagnoosin myötä erilaisia annoksia eri vaiheissa. "Normaali" sairastumista edeltänyt elämä ei palaa enää koskaan. Menetykset ovat todella suuria, etenkin nuorena sairastuneilla.
    Voi miten surullista!
    Mutta jokaisen suljetun oven takana voi olla jotain uuttakin... Anteeksi kliseetä ja kulunutta ajatusta, mutta se on totta. Muistatko "Life's like a box of chocolates, you never know what you're gonna get."?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onko sulla ylempi anonyymi oikeasti henkilökohtaista kokemusta syövästä, vai onko lähteesi vain google? Mikä on tarkoitusperäsi, kun tule maalailemaan moisia tuomionpäivänennusteita vastasairastuneen blogiin? Perseestä tämä tauti on, mutta erittäin yksilöllisesti me siihen reagoimme, ei pidä yleistää.

      Poista
    2. On. Kaikkeen kannattaa valmistautua henkisesti, erityisesti vaikkeuksiin.

      Poista
  6. Kiitokset kaikille kommenteista. Kyllä nuo anonyymin asiat ihan hyviä ovat ja ovat kyllä minullakin tiedossa, ei huolta. Niinkuin sanoin, näistä asioista kannattaa puhua niinkuin ne ovat ja yritän sitä nimenomaan tuoda esille. Suoraa puhetta! Eikä se maailma todellakaan vielä tähän kaadu, vaikka hankaloittaa hieman elämistä.

    VastaaPoista
  7. Hei olen 30vuotias mies ja löysin vasrmman rinnan ylhäältä rintalastan vierestä kiinteän patin ei ole noin 2kk kadonnut mihinkään hiukka pelottaa tarttis vissiin lekuriin mennä

    VastaaPoista